Hallituskauden saldo tähän mennessä on 10 epäluottamusesitystä, joista yhdeksän on kohdistunut perussuomalaisten ministeriryhmään. Muiden puolueiden ministereistä epäluottamusta on esitetty kerran, kokoomuksen työministeri Arto Satoselle.

Perussuomalaisten ministereistä eniten oppositiosta esitettyä epäluottamusta on kerännyt Wille Rydman, kaksi kertaa elinkeinoministerinä ja kerran sosiaali- ja terveysministerinä.

Toisena listalla on sisäministeri Mari Rantanen kahdella epäluottamusesityksellä, jotka molemmat liittyivät syrjintäväitteisiin pakolaiskiintiön valmistelussa.

Myös elinkeinoministerinä vain 11 päivää toiminut Vilhelm Junnila ehti lyhyeksi jääneen pestinsä aikana saada epäluottamusesityksen oppositiosta. Junnila selvisi äänestyksestä, mutta päätti myöhemmin erota tehtävästään.

Junnilalle, Purralle ja Rydmanille esitettiin epäluottamusta Orpon hallituksen alkumetrien rasismikohun yhteydessä vuonna 2023.

TYÖMINISTERI Satosen epäluottamusesitys kytkeytyi väitettyyn väärän tiedon levittämiseen. Aiheena oli lakko-oikeuden rajaaminen Ruotsissa.

Kaisa Juusolle esitettiin epäluottamusta, koska hänen ei katsottu ministerinä tietävän minne sosiaali- ja terveydenhuollon leikkaukset kohdistuvat.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavion kohdalla epäluottamusesitys liittyi hänen päätökseensä jättäytyä Ukrainan jälleenrakennuksen tasa-arvoliittouman ulkopuolelle.

Wille Rydmanin toisen epäluottamusesityksen teki keskustan Antti Kurvinen, jonka mukaan Rydman ei ollut talous- ja työllisyystilanteen vuoksi onnistunut virkatehtävissään.

– Luottamusta ovat vieneet myös hänen toistuva hyökkäilynsä oikeuslaitosta, mediaa ja muita yhteiskunnan instituutioita kohtaan, Kurvinen totesi 20. kesäkuuta 2024.

Kurvinen vetosi myös siihen, että pääministeri Orpo ja hallituspuolue RKP:n eduskuntaryhmä olivat tuolloin julkisesti ilmaisseet epäluottamuksensa Rydmanille.

Rydmanin kolmas epäluottamusesitys on tältä kesäkuulta ja liittyi hänen päätökseensä sote-järjestöjen avustuskriteereistä.

VERTAILUN vuoksi oppositiosta tehtiin Sanna Marinin (sd.) hallituskauden aikana yhteensä neljä epäluottamusesitystä ministerille. Kaksi esityksistä osui silloiseen ulkoministeriin Pekka Haavistoon (vihr.), yksi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssoniin (rp.) ja yksi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuruun (sd.).

Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella ministerille esitettiin epäluottamusta kaksi kertaa, samoin Jyrki Kataisen (kok.) hallituskaudella, jolloin toinen esityksistä tehtiin poikkeuksellisesti pääministeristä itsestään.

Epäluottamusesitys liittyi siihen, että valtioneuvosto oli mennyt tilaamaan filosofi Pekka Himasen yritykseltä 700 000 euroa maksaneen tutkimushankkeen.

Näitä ennen eduskunta on äänestänyt ministerin luottamuksesta muun muassa vuosina 1994, 1972 ja 1966.

MINISTERI on joutunut kaksi kertaa historiassa eroamaan eduskunnan epäluottamuksen vuoksi.

SKDL:ää edustanut sisäministeri Yrjö Leino hävisi luottamusäänestyksen 19. toukokuuta 1948 äänin 81-61. Viivyteltyään eroanomuksen jättämistä Leino tuli presidentti Paasikiven erottamaksi muutamaa päivää myöhemmin. Paasikivi vetosi hallitusmuodon 36 pykälään, jonka mukaan hallituksen jäsenen on nautittava eduskunnan luottamusta.

Edistyspuoluetta Juho Vennolan toisessa hallituksessa edustanut ulkoministeri Rudolf Holsti joutui luottamusäänestyksen jälkeen eroamaan toukokuussa 1922 allekirjoitettuaan reunavaltiopolitiikkaa ajaneen Varsovan sopimuksen.

Vennolan hallitus erosi samasta syystä kesäkuun alussa.

Täydennetty klo 14.20 ministeri Tavion luottamusäänestyksen taustoilla.